Saanko Auttaa?

Nuori opiskelija kertoi, että heillä monikansallisessa opiskelijayhteisössä oli keskusteltu reaktiosta silloin, kun joku tarjoaa apuaan. Vastaukset tietenkin vaihtelivat opiskelijan kokemus- ja kulttuuritaustasta riippuen.


Mitä sinulle tulee ensimmäisenä mieleen, kun/jos työkaveri tulee ja kysyy voinko auttaa?

Raadollista, mutta minulle välähtää heti alkuun: mitä se haluaa?

Tämähän on ihan nurinkurista. Toinen ystävällisesti tarjoaa kiireessä apuaan ja meillä nousee niskakarvat pystyyn ja puolustusreaktio pintaan.


Kun peilasin reaktiota kokemuksiini, niin ikävä kyllä on ensireaktiolla todellisuuspohjaa. Perin noloa meille kaikille työelämässä mukana oleville, jos avuntarjoukseen on todennäköisesti kätketty oma piiloagenda.


Toinen havaintoni on tyrmäävät reaktiot, jotka avuntarjoajaa kohtaa; Eikö sinulla ole omia töitä tarpeeksi?, Oletko joku ajankäytön mestari niin, että sinulla jää aikaa muidenkin töille?, Luuletko olevasi meitä muita parempi?, Enkö mielestäsi osaa tehdä töitäni? jne. Ei tätä suoraan sanota. Vastaus on yleensä: ”Kiitos, kyllä mä pärjään.”


Tällainen reagointi kertoo omasta riittämättömyyden tunteesta – emme koe osaavamme tarpeeksi. Kovasti kuormittettuina tältä saattaa tuntua. Mitä ilmeisemmin meillä on kyllä tarpeeksi osaamista hoitaa työmme ja tehtävämme, mutta kiire ja sählä täyttävät työajastamme niin ison osan, että alamme tuntea riittämättömyyttä, osaamattomuutta.

Tähän lainaus Antti Aron kirjasta Työilmapiiri kuntoon, Alma Talent, 2018: ”Ihmiset itse asiassa kestävät oikein hyvin itse työn aiheuttamaa kuormitusta, mutta sen sijaan häiriökuormitus (Mäkitalo & Launis, 2007), joka syntyy siitä, että prosessit, työvälineet tai yhteistyökäytännöt eivät toimi tai työhön tulee paljon keskeytyksiä, aiheuttavat nopeasti voimakastakin stressiä. Kun työ on organisoitu hyvin, työnjohto huolehtii työn hyvästä sujumisesta ja työntekijällä itsellään on riittävät säätely- ja vaikutusmahdollisuudet työprosessiin. Hyvin organisoitua työtä on hauska tehdä ja siitä syntyy runsaasti työniloa – ja tulosta.”


Lainauksesta nostan yhteistyökäytännöt. Toimimmeko työyhteisössä toisiamme kunnioittaen ja arkikohteliaasti käyttäytyen? Autetaan toisiamme hyvässä hengessä ja otetaan apua vastaan siististi. Avun tarjoaminen on verrattavissa palautteeseen; se on toisen kunnioittamista, kaverista ja yhteisestä tekemisestä sekä päämääristä välittämistä.

Ei apuaan terveessä hengessä tarjoava halua aliarvioida toista. Hän ehkä muistaa vanhana viisauden siitä, että saat apua jos itse autat.


Näin Kahvikivellä tänään - Jutta